Selvityshankkeen tavoitteena on tukea energia-alan yrityksiä kaksoisolennaisuusarvioinnin toteuttamisessa EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Hankkeen tuloksena on luotu toimialaopas, joka tarjoaa käytännön ohjeita olennaisuusarvioinnin suorittamiseen. Kaksoisolennaisuuden arviointi toimii pohjana CSRD:n mukaiselle kestävyysraportoinnille, ja sen tarkoituksena on selvittää yritykselle olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet raportoitavaksi. Hankkeen tarkoituksena on yhtenäistää käytäntöjä ja helpottaa yritysten siirtymistä CSRD-vaatimusten mukaiseen raportointiin.
Pohjoismaiden merkittävin energiatasollisuuden verkostoitumis- ja myyntitapahtuma järjestetään jälleen 17.–20. maaliskuuta. Neljän tapahtumapäivän aikana luvassa on enemmän sisältöä kuin koskaan ennen; 29 seminaaria, päivittäin vaihtuvat messutapahtumat, useita ilta- ja oheisohjelmia sekä ennen kaikkea lukuisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen
Tuulivoiman asema kotimaisessa energiapaletissa on vankka: tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvoi viime vuoden aikana reilusti ja ohitti toisena pitkään olleen vesivoiman. Koko vuoden sähkönkulutuksesta tuulivoimalla katettiin jo 24 prosenttia.
Sähköverkon ulkopuolella on tuhansia linkkimastoja, sääasemia, rakennustyömaita, rautateitä ja muita kohteita, joissa tarvitaan pieniä määriä sähköä. VTT-vetoisessa projektissa havaittiin, että polttokennoteknologia mahdollistaa toimintavarman, etäohjattavan ja ympäristöystävällisemmän sähköntuotannon jopa vaikeakulkuisissa ääriolosuhteissa.
Energia-ala Suomessa on merkittävä työllistäjä ja elintärkeä osa yhteiskunnan infrastruktuuria. Alalla työturvallisuus on ensisijaisen tärkeää, koska työympäristöt vaihtelevat aina sähköasemista tuotantolaitoksiin ja vesivoimaloihin. Energia-alan ammattilaisille turvallisuus ei ole vain säädösten noudattamista, vaan myös jatkuvaa riskienhallintaa, jota kehitetään työpaikoilla jatkuvasti uusien teknologioiden ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
Energiateollisuus on siirtynyt vauhdilla kohti digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla alan toimijat voivat optimoida prosesseja, parantaa tuotannon tehokkuutta ja vähentää ympäristöpäästöjä. Digitalisaation merkitys on erityisen korostunut, kun pyritään varmistamaan energian riittävyys, uusiutuvien energiamuotojen integrointi ja kestävyyden vaatimukset. Digitaalinen murros mahdollistaa myös ennakoivan kunnossapidon ja nopean reagoinnin muutoksiin, mikä on erityisen tärkeää voimalaitosten luotettavuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä.
Energia-ala on murroksessa, jossa teknologian kehitys, ilmastotavoitteet ja kansainvälinen kilpailu asettavat yhä suurempia vaatimuksia niin yrityksille kuin niiden työntekijöillekin. Perinteiset toimintamallit ja osaaminen eivät enää riitä, vaan energia-alan ammattilaisten on jatkuvasti kehitettävä taitojaan ja strategista ajatteluaan pysyäkseen kilpailukykyisinä ja vastatakseen tulevaisuuden haasteisiin.
Suomessa selvitetään parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja ja vedynsiirtotarpeita. Kansallisen vetyverkon kehitys on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä, sillä vetytalous luo uusia investointeja ja työpaikkoja sekä parantaa energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta.
Energian tuotanto ja polttoainevarastot ovat oleellinen osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Uudet uhat edellyttävät entistä parempaa varautumista ja huoltovarmuuden tehostamista.
Energia- ja prosessiteollisuuden vaativiin olosuhteisiin suunniteltu AUMA SEVEN HiMod on modulaarinen jatkuvatoiminen monikierrostoimilaite, jonka tuotekehityksessä on panostettu säädettävyyteen, varmatoimisuuteen ja luotettavuuteen.
Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty, ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.
Muuntajat ovat kaiken sähkön siirron ja jakelun perusta – ne esimerkiksi ylläpitävät teollisuuden prosesseja ja mahdollistavat talojen ja katujen valaistuksen. Tästä syystä muuntajien kunnon ja toiminnan varmistaminen on sähköbisneksen kulmakiviä.
Lämpöenergian varastointi on merkittävä tapa ottaa ylijäämäenergiaa talteen sekä tasata kulutushuippuja esimerkiksi kylminä talvikausina. Toisaalta energiavarastot helpottavat uusiutuvan energian hyödyntämistä ja siirtymistä päästöttömään energiantuotantoon. Esimerkiksi Vantaan Kuusikonmäkeen kaavaillaan jättimäistä lämmön kausivarastoa. Muitakin hankkeita on Suomessa vireillä ja joitakin jo toteutettukin.
Kansainvälisen energiateknologiatapahtuman EnergyWeekin järjestelyt ovat taas täydessä vauhdissa. Vaasan kaupungintalolla järjestettävä tapahtumaviikko järjestetään 11.–14.3.2024 mikä on viikkoa normaalia aikaisemmin. Rekisteröityminen viikon maksuttomiin seminaareihin ja messutapahtumiin on juuri avattu. Neljän päivän aikana kuullaan viimeisimmät uutiset sekä esitellään kiinnostavimmat uudet tapaukset ja innovaatiot energia-alan huippuammattilaisille. EnergyWeek on Pohjoismaiden merkittävin energia-alan verkostoitumis- ja myyntitapahtuma niin paikallisille, kotimaisille kuin ulkomaisillekin vieraille.
Pohjanmaa on tunnetusti tuulivoimamaakunta – mutta viime aikoina katseet ovat suuntautuneet lakeuden lisäksi ulapalle. Konsulttitalo Gaia Consulting selvitti vastikään uusiutuvan energian yhtiö OX2:n toimeksiannosta OX2:n Pohjanlahdella sijaitsevien merituulivoimalahankkeiden investointi- ja käyttövaiheen talous- ja työllisyysvaikutuksia. OX2 on kehittänyt muutaman vuoden ajan kolmea Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvaa merituulivoimapuistoa: Hallaa, Lainetta ja Tyrskyä.
Vetytaloutta ja -infrastruktuuria kehitetään parhaillaan kotimaassa ja kansainvälisesti. Infrastruktuuri luo edellytykset vetytalouden ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiselle. Vetytaloudella on potentiaalia kehittyä merkittäväksi osaksi Suomen kansantaloutta.
Seuraamalla Hervannan lämpölaitoksen kuntoa Valmetin teollisen internetin (Valmet Industrial Internet, VII) sovellusten avulla Tampereen Energia (aiemmin Tampereen Sähkölaitos) pystyy tunnistamaan viat ennakoivasti sekä parantamaan laitoksen kunnossapitoa ja luotettavuutta.
Energiateknologian teollisuusasiakkaille innovatiivisia teknologisia ratkaisuja haastaviin kohteisiin tarjoava CT Industrial Oy toteutti Raahen Valimo Oy:lle hukkalämmön talteenottojärjestelmän, jolla saadaan hyödynnettyä noin 2,3 MW aiemmin hukkaan mennyttä lämpöenergiaa.
Energia-alan suljettujen järjestelmien käytönvalvonta on murroksessa, ja kyberturvallisuus vaatii aiempaa enemmän panostusta. Kokonaispalvelukonsepti VALVOT kattaa käytönvalvontajärjestelmän suunnittelun, toteuttamisen ja ylläpidon kyberturvallisesti.
Kaupunkien kaukolämpöverkot ovat arvokas infrastruktuuri, ja niiden käyttöön kannattaa kehittää nykyistä laajempi työkaluvalikoima. Esimerkiksi teollisuuden hukkalämpöjä ja ulkoilman sisältämää energiaa voidaan hyödyntää lämpöpumpuin; kaukolämpöverkko sopii hyvin tällaisten energioiden jakeluun.
Perinteisen ja kansainvälisen energiateknologiatapahtuman EnergyWeekin järjestelyt ovat ottaneet uutta tuulta alleen. Vaasan kaupungintalolla järjestettävä viikon mittainen tapahtuma toteutuu jälleen 20.–24.3.2023. Rekisteröityminen ilmaiselle tapahtumaviikolle on avattu. Viiden päivän aikana kuullaan viimeisimmät uutiset sekä esitellään kiinnostavimmat uudet tapaukset ja innovaatiot energiaalan huippuammattilaisille. EnergyWeek on Pohjoismaiden merkittävin energia-alan verkostoitumis- ja myyntitapahtuma niin paikallisille, kotimaisille kuin ulkomaisillekin vieraille.
Yhdyskuntatekniikka 2023 -tapahtuma järjestetään 10.–11.5.2023 Jyväskylän Paviljongissa.
Sähkötoimilaite on kustannustehokas ja pitkäikäinen ratkaisu prosessijärjestelmän automatisoimiseen ja optimoimiseen. Räjähdyssuojatut sähkötoimilaitteet soveltuvat vetytalouden eri vaiheiden automatisointiin tuotannossa, siirtämisessä ja varastoinnissa.
Energiakriisin ravistellessa Eurooppaa, helpotusta – ellei pelastajaa – odotetaan älykkäiltä sähköverkoilta. Miten smart grid -vallankumous edistyy – ja mihin kaikkeen se tulee vaikuttamaan tulevina vuosina?
Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan vedyn tuotantolaitoksen sekä metanointilaitoksen rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2022. Vedyn jatkojalosteista uusiutuvaa metaania voidaan käyttää korvaamaan maakaasua. Suomella on potentiaalia toimia vihreän vedyn sekä vedyn jatkojalosteiden tuotekehityksen edelläkävijänä.
Siirrettävät akustot ovat muuttuneet kannattavaksi ratkaisuksi tilapäisessä ja lyhytaikaisessa sähköntarpeessa. Toisaalta akustoilla voidaan tukea sähköverkkoa sekä siirtää kuormaa halvemmille käyttötunneille. Sähkön hinnan heilahtelut ovat parantaneet huomattavasti varastoinnin kannattavuutta.
Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa lisääntyy koko ajan. Tilanne vaatii yhä älykkäämpiä automatisoituja sähköverkkoja sekä uudenlaista laaja-alaista ajattelua ja osaamista. Automaation avulla verkot saadaan entistä tehokkaammiksi, luotettavammiksi ja helpommin huollettaviksi.
Energiaomavaraisuutta halutaan nyt lisätä ympäri Eurooppaa. Tuulivoimaprojekteja toteutetaan myös Suomessa ennätystahtiin. Pietarsaaren satama on yksi muutoksen tekijöistä.
Vaasassa on avattu Wärtsilä-konsernin uusi teknologiakeskus. STH-keskus (Sustainable Technology Hub) tutkii ja valmistaa muun muassa kestävän kehityksen mukaisia polttoaineita sekä energia- ja meriteollisuuden digitaalisia ohjausjärjestelmiä. Edistyksellistä vihreää teknologiaa on kehitteillä niin voimalaitoksiin kuin laivamoottoreihinkin.
Suomi saavuttaa sähköomavaraisuuden vuonna 2023, mutta matkaa hiilineutraaliin energiajärjestelmään on vielä paljon. Tavoitteen saavuttamiseksi on ensisijaisesti selätettävä energiakriisi ja sen lisäksi tehtävä viisaita päätöksiä liittyen muun muassa luvitusprosesseihin, Itä-Suomen tuulivoimarakentamiseen, vetystrategiaan ja energiaverkon kehitykseen.
Energiakriisistä selviytymiseksi tärkeää on turvata energiaalan yhtiöiden toimintakyky ja varmistaa toiminnan taloudelliset edellytykset. Samaan aikaan asemoidutaan kohti energiantuotannon seuraavaa vaihetta, jossa tuotanto pohjautuu hiilineutraaleihin ratkaisuihin.
Energiatekniikan ja kiertotalouden palveluja tarjoava CT Industrial Oy (CTI) toteuttaa haastavia ja innovatiivisia ratkaisuja teollisuusasiakkailleen. Yritys laajensi kesällä liiketoimintakaupalla osaamistaan ja tarjontaansa teollisuuden lämmönsiirtoon ja hukkaenergian talteenottoon.
Suomella on edellytykset nousta energiatulevaisuuden edelläkävijäksi ja vetytalouden kärkimaaksi. Vetytalous voi synnyttää Suomeen merkittäviä investointeja ja jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja luoden vedystä energiaitsenäisyyden ja kansantalouden tukijalan. Gasgrid Finland Oy mahdollistaa vetyinfrastruktuurin ja -markkinan kehityksen.
Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahasto ja Helen Oy ostivat Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Kalistannevan tuulipuiston ranskalaiselta VALOREM-konsernilta helmikuussa 2022. Hankkeen rahoituksen järjestäjänä ja toisena rahoittajana toimi SEB, jolla on myös pitkä kokemus vastaavista hankkeista.
Energiaomavaraisuus puhuttaa ympäri Eurooppaa – ja nostaa tuulivoimaprojekteja myös Suomessa. Pietarsaaren satamassa ”megamyötätuuleen” on määrätietoisesti varustauduttu jo pitkään.
Kalajoen satamasta on tullut logistinen keskipiste saha- ja puuteollisuuden ohella myös projekti- ja tuulivoimayhtiöiden toimitusketjuille. Tuulivoimakuormausten lisääntyminen on tulosta satamapalveluiden määrätietoisesta kehittämisestä, jota Kalajoen Satama Oy tekee sidosryhmiensä kanssa.
Raahen Satama Oy on Raahen kaupungin tytäryhtiö, joka hallinnoi Lapaluodon satamanosaa. Satamassa käy vuosittain keskimäärin noin 600 laivaa ja sen ympärivuotinen liikenne on jatkunut jo yli 40 vuotta. Raahen satamalla on vahva asema niin yleis- kuin projektikuljetuksissa. Kasvavat liikennemäärät ja entistä kookkaampien tuulivoimalaosien käsittely asettavat uusia haasteita satamainfralle.
Siirtyminen tuntitaseesta varttitaseeseen on valtava hyppy aikaperspektiivissä ja tekemisen tahdissa. Samaan aikaan energiantuotanto hajaantuu yhä useampaan lähteeseen ja muuttuu epätasaisemmaksi. Mikä on ihmisen ja koneen rooli tämän paletin hallinnassa?
Vedyn käytön kasvavat volyymit ja muuntuvat prosessit vaativat ratkaisujen ja käytäntöjen tarkastelua, jotta vedyn käyttäminen on turvallista. Vedyn tuotannon ja käytön turvallisuuskoulutus antaa perusvalmiudet vedyn kanssa toimimiseen.
Suomen kaukolämpölaitoksissa ja prosessiteollisuudessa haaskataan paljon lämmöntuotannossa käytettävää höyrynpainetta, kun painetta alennetaan kaukolämpöverkkoon tai teolliseen prosessiin sopivaksi. Lämpölaitoksen hyötysuhdetta voidaan nyt parantaa valjastamalla höyrynpaineen sisältämä liike-energia sähköntuotannon palvelukseen kaksoisruuvirakenteeseen perustuvalla Genset-paisuntageneraattorilla.
LUT-yliopisto kartoitti Ahvenanmaan merialueiden tuulivoimapotentiaalia maakuntahallituksen toimeksiannosta. Selvityksestä käy ilmi, että Ahvenanmaalle on mahdollista rakentaa merituulipuisto, jonka tuotto vastaisi lähes puolta Suomen nykyisestä sähköntuotannosta.
Kuopion Energia ja Savon Voima selvittivät syksyllä 2021 yhdessä Korkia Consulting Oy:n kanssa vetytalouden mahdollisuuksia Savo-Karjala-alueella. Työssä tunnistettiin, että Savo-Karjalan alueella on useita maantieteellisiä keskittymiä, joissa vetytalouden edistäminen olisi energiajärjestelmän näkökulmasta mahdollista ja luontevaa. Kehityksen edistämiseksi tarvitaan alueen toimijoiden yhteistyötä sekä teknologianeutraalia toimintaympäristöä ja poliittista ohjausta.
Yhdyskuntatekniikka 2021 järjestetään Turussa 13. – 14.10.2021 – tervetuloa Suomen suurimpaan infra-alan näyttely- ja seminaaritapahtumaan!
Perinteisen ja kansainvälisen energiateknologiatapahtuman EnergyWeekin järjestelyt ovat ottaneet uutta tuulta alleen. Vaasan kaupungintalolla järjestettävä viikon mittainen tapahtuma toteutuu jälleen 21.–25.3.2022. Rekisteröityminen tapahtumaviikolle avataan ensi vuoden alussa. Viiden päivän aikana kuullaan viimeisimmät uutiset sekä esitellään kiinnostavimmat uudet tapaukset ja innovaatiot energia-alan huippuammattilaisille. EnergyWeek on Pohjoismaiden merkittävin energia-alan verkostoitumis- ja myyntitapahtuma niin paikallisille, kotimaisille kuin ulkomaisillekin vieraille.
Uusilla tekoälyyn perustuvilla etäkäyttö- ja ohjausjärjestelmillä voidaan jo muun muassa parantaa teollisuuden prosessien ja voimalaitosten sekä sähköverkon toimivuutta. Rakennusautomaatioon tekoäly tuo lisää energiansäästöä ja erilaisia uusia innovaatioita. Suomessa esimerkiksi VTT on mukana tekoälyratkaisujen kehitystyössä.
Uusiutuvien energiantuotantomuotojen yleistyminen on tuonut energiayhtiöille ja sähköverkoille monenlaisia haasteita. Niiden ratkaiseminen vaatii nykyaikaisia ja innovatiivisia ohjelmistoja sekä automaatiojärjestelmiä.
Uusiutuvan ja päästöttömän syvän geolämmön hyödyntämistä tutkitaan ja kehitetään tällä hetkellä eri puolilla maailmaa. Otaniemessä sijaitsevan maailman syvimmän geolämpölaitoksen tuotantovirtausta testataan tänä vuonna.
Pieksämäki ottaa ison harppauksen kohti hiilineutraaliutta, kun Niinimäkeen kaavoitettu tuulivoimala-alue alkaa tuottaa tulevaisuudessa uusiutuvaa energiaa valtakunnalliseen sähköverkkoon. Valmistuttuaan se on itäisen Suomen suurin tuulipuisto, jolla on ilmaston lisäksi iso vaikutus myös kuntatalouteen.
VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy kehittää, rakentaa ja operoi tuulipuistoja kokonaisvaltaisella otteella. Oululainen VSB luottaa kaikessa toiminnassaan avoimen vuoropuhelun ja toimivan yhteistyön voimaan.
Energiasektorin transitio on kiihtynyt viimeisten parin vuoden aikana selvästi yli odotusten – ja samalla suunnitelmat ovat muuttuneet investoinneiksi. Tämä on vaatinut jopa pitkäaikaiselta energiasektorin rahoittajalta merkittävästi uuden oppimista ja analysointia. SEB on johtava pohjoismainen rahoituspalveluiden tarjoaja, joka on vahvasti mukana tukemassa osaltaan energiamurrosta.
Suomen vetovoima tuulivoiman tuotantomaana on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kilpailu uusista hankealueista on alati kasvava. Kasvulle on syynsä – tärkeimpänä niistä tuulivoiman liiketaloudellisten mahdollisuuksien realisoituminen. Markkinaehtoisesti kannattava tuulivoima on totta ja kasvupotentiaalia runsaasti. Numerolan palvelukokonaisuuden avulla hankekehittäjät voivat selvittää tarkasti, helposti ja maltillisin kustannuksin kannattavimmat alueet tuulivoiman rakentamiselle jo suunnittelun alkumetreillä.
Suomessa tuulivoima on nopeimmin kasvava energiantuotannon muoto ja nykyisellä kustannustasolla edullisin energiantuotantotapa. Uusiutuvana, päästöttömänä energiantuotantomuotona tuulivoimalla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Pietarsaaren satamassa tehokas tavarankäsittely on avainasemassa. Viime aikoina satamassa on tehty hartiavoimin töitä, jotta myös tuulivoimaprojektit saataisiin ”virtaamaan” Pietarsaaren kautta.
Digitalisaatio ja automaatio on muuttamassa eri toimialoja,eikä energia-ala ole mikään poikkeus tässä mielessä – tarve lisätä älyä ja joustavuutta on ilmeinen.
Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun suunnittelu alkoi syksyllä 2019. Kilpailuprojektin avulla haetaan ratkaisuja, joiden avulla kaupunkia voidaan tulevien vuosikymmenien aikana lämmittää kestävän kehityksen mukaisesti, ilman biomassan käyttöä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka voidaan ottaa Helsingissä käyttöön vuoteen 2029 mennessä.
Aurinko- ja tuulivoiman yleistyminen sekä sähkö- ja hybridiautojen kehitys ovat lisänneet tarvetta energian varastointiin. Kun aiemmin tuotettua sähköä tai lämpöä otetaan talteen, sitä voidaan tarpeen mukaan käyttää myöhemminkin. Sähköenergiaa on perinteisesti varastoitu erilaisiin akkuihin ja paristoihin. Toisaalta kaukolämmön tuotantoa ja käyttöä optimoidaan esimerkiksi suurten luolalämpövarastojen avulla.
Kun Suomessa ja muualla maailmassa siirrytään yhä laajemmin ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöön, monet teknologiat muuttuvat oleellisesti. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa kasvaa, mutta energiaa on silti saatava käyttöön ainatarvittaessa. Muun muassa VTT:ssä tutkitaan ja kehitetään aiempaa älykkäämpiä, monipuolisempia sekä ympäristömyönteisempiä energiaratkaisuja.
Aalto-yliopisto haluaa uudistaa mittavan, kokonaisuudessaan 10 kiinteistön korttelin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän päästöttömäksi ja lähes kokonaan omavaraiseksi. Alueen energiaratkaisu, joka uusitaan kahdessa vaiheessa, on ainutlaatuinen koko maailmassa.
Maailma, johon olemme menossa, tulee olemaan hyvin toisen näköinen kuin maailma on nyt. Muutos ravistelee energiatoimialaa ja sen rakenteita kovalla kädellä. Energiayritysten kannattaa nyt lähteä systemaattisesti rakentamaan energiatulevaisuuttaan voimakkaan murroksen ja epätietoisuuden keskellä.
Niin sanotut älykkäät sähköverkot yleistyvät nopeasti, koska verkkojen lisääntyvä kompleksisuus ja sähköntuotannon monimuotoistuminen aiheuttavat usein ongelmia perinteisten verkkojen toiminnalle. Nyt tarvitaan uudenlaista sähkönsiirtojärjestelmää, jossa sähkövoimatekniikkaan voidaan yhdistää muun muassa viestintäteknologioiden ratkaisuja sekä älykästä energiankäytön seurantaa.
Kuunteleva ja tuotekehitykseen kykenevä alihankkija on ihanteellinen kumppani energia-alan suuryritykselle.
Laukaan Lievestuoreella sijaitseva, vuodesta 1967 toiminut hitsaava konepaja STEKA Oy on erityisesti voimalaitossektorin teräsrakenteiden, painelaitteiden ja mastojen huippulaatuinen valmistaja, joka tekee myös rakennusteollisuuden ja liikenteen teräsrakenteita sekä teollisuusmaalausta.
Laivaliikenne on maailman toiseksi suurin rikkipäästöjen aiheuttaja heti energiateollisuuden jälkeen, joten laivaliikenteen päästöjä rajoittamalla saadaan aikaan merkittäviä parannuksia hengitysilman laatuun.
Kunnossapidon ja huollon rooli on alati kasvussa, koska esimerkiksi teollisen internetin kehitys on tuonut ennakoinnin yhdeksi merkittävimmistä tuotantovarmuuden parantajista. Moderneilla, räätälöidyillä kunnossapitojärjestelmillä tarjotaan energia-alalle konkreettisia ratkaisuja tuottavuuteen ja tuotanto-omaisuuden hallintaan.
Verkonrakennus- ja huoltotöissä tarvitaan usein nostolava-autoja. Koska suunnittelu ja materiaalit ovat kehittyneet, tällaiset autot voidaan nykyään rakentaa aiempaa kevyemmiksi. Monesti nostin on mahdollista asentaa alle 3,5 tonnin painoisen pakettiauton alustalle.
Sähkö ja sen laatu ovat merkittäviä tekijöitä muun muassa tietoyhteiskunnan ja teollisuuden toimivuuden kannalta. Sähköverkkojen toimintavarmuutta on pyritty parantamaan muun muassa runsaat viisi vuotta sitten voimaan tulleen uuden sähkömarkkinalain avulla. Lain mukaan verkonhaltijoiden on maksettava sähkönkäyttäjille korvauksia, jos verkoista ei saada sähköä sopimusten mukaisesti.
Messuilla nähtyä
Taloyhtiöt voivat tehdä paljonkin parantaakseen energiatehokkuuttaan. Selvää säästöä syntyy kiinteistöautomaatiolla, mutta myös pienillä toimenpiteillä.
Digitalisaation vaikutukset tulevat energiasektorille esimerkiksi tuotantorakenteen hajautumisen ja vaihtoehtoisten energiamuotojen myötä. Toisaalta vaikuttaa siltä, että digitalisaatio vasta kerää kierroksia - siinä missä etäluettavia mittareita on asennettu ja huoltoteknikoilla on kentällä tabletit, se iso muutos puuttuu toistaiseksi.
Energia-alan toimintaympäristö on rajussa murroksessa - tämä ei liene yllätys kenellekään. Energiateollisuus ryhtyi varautumaan tulevaisuuden disruptioon poikkeuksellisen laajalla työpajatyöskentelyllä eri asiakasryhmien edustajien, asiantuntijoiden ja energia-alan toimijoiden kesken vuonna 2017. Työpajoissa kuultiin asiakasryhmien näkemyksiä heidän toimialansa, energiankäyttönsä sekä niihin liittyvien tarpeiden kehityksestä asiakaslähtöisen tulevaisuuskuvan muodostamiseksi - ja hiottiin vuoteen 2030 tähtäävä visio.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen katsoo, että Suomella on hyvä mahdollisuus olla tositarkoituksella mukana tekemässä tulevaisuuden vähähiilistä maailmaa - ja jopa vetää laumaa eri osa-alueilla. Suomella on lyödä tiskiin vakautta, osaamista ja kumppanuutta, jotka ovat sangen vetovoimaisia tekijöitä tällä hetkellä.
Euroopan unionissa päästöjen mittaaminen ja vähentäminen teollisuusympäristössä on pitkä perinne. Esimerkiksi IED-vaatimukset luovat raamit päästöjen jatkuvatoimiselle mittaamiselle ja laadunvarmistukselle polttolaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksille. Euroopan komissio julkaisi suurten polttolaitosten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät elokuussa 2017.
Porvooseen Kilpilahden teollisuusalueelle rakennetaan uusi lämpövoimalaitos, joka tuottaa myös sähköä. Laitoksesta saadaan energiaa ja syöttövettä Kilpilahden teollisuusalueen yrityksille, muun muassa öljynjalostamolle ja muovitehtaille. Uuden voimalaitoksen höyryntuotantokapasiteetti on 450 MW (megawattia) ja sähköntuotannon kapasiteetti 30 MW. Laitos valmistuu aikataulun mukaan vuonna 2018.
Uuden Kymijärvi III -voimalaitoksen työmaalla Lahdessa on siirrytty louhintaja perustustöiden jälkeen varsinaiseen rakentamisvaiheeseen. Lahti Energia rakentaa alueelle ensi sijassa biopolttoaineilla toimivan lämpölaitoksen, jolla lähitulevaisuudessa korvataan saman laitosalueen vanhin voimalaitos Kymijärvi I. Aikataulun mukaan Kymijärvi III -laitos saadaan käyttöön vuonna 2020.
Valtioneuvoston niin sanottu PIPO-asetus polttoaineteholtaan 5-50 MW:n energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista kiristyi vuodenvaihteessa koskemaan myös vanhoja tuotantolaitoksia. Samalla varsinainen PIPO-asetus korvattiin uudella asetuksella, jolla saatettiin Suomessa lainsäädäntöön keskisuuria polttolaitoksia koskeva MCP-direktiivi.
Voimalaitosakustoja tarvitaan, jotta sähköä olisi aina saatavilla, kun sitä halutaan käyttää. Myös ilmastotavoitteiden saavuttaminen lisää sähkön varastoinnin tarvetta. Aurinkopaneelien ja tuulimyllyjen yleistyessä uusiutuvaa energiaa pitäisi saada varastoitua myös pimeille ja tuulettomille ajanjaksoille.
Pori Energia Sähköverkot on edelläkävijä Eatonin SF6-vapailla ratkaisuilla
Unohtumaton työhyvinvointipäivä kalastuksen ja saariston tunnelmassa
Kaksoisolennaisuusarviointi energia-alan yrityksissä
Hyvin huolletut tuulivoimapuistot maksimoivat energiantuotannon ja minimoivat huoltokustannukset
Suomessa on suunnitteilla lähes 300 teollista aurinkovoimahanketta
Satamien tärkeä rooli tuulivoimapuistojen rakentamisessa ja ylläpidossa
Optimoitu pinnoite suojaa laakerivirroilta
Tuulivoimavuosi 2024: Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi 20 prosenttia
Savukaasupesureista edullista energiaa lämpöpumpulla
Tuulivoiman nousu Suomen sähköntuotannon kärkeen
Energiajärjestelmän kyberuhkia tutkiva pohjoismainen REDISET-hanke päättyy
Tuulivoima vahvistaa asemaansa Suomen energiamarkkinoilla
Tulevaisuuden energia ja kansainväliset mahdollisuudet puhuttavat EnergyWeekillä
Tieosuuden todellinen kunto selviää kantavuusmittauksilla
Yrityksille suunnattu hyvinvointiretriitti Villa Seaview’ssä
Digitalisoimalla paremmin tavoitteisiin?
Digitalisaatio teollisuuden energiamurroksen moottorina
Vety – Suomen energiatulevaisuuden mahdollistaja
Uusi hiilidiili tulille
Tuulivoiman tuumaustauko
Puhtaasti parempi
Tuulivoima on investointimagneetti
I Want To Break Free
Viisautta visiointiin, kiitos!
Napanuora poikki
Suomen uusiutuvat edusti Energiamessuilla kotimaisen energiakentän kolmea suurinta uusiutuvan energian investoijaa – maatuulivoimaa, merituulivoimaa ja aurinkovoimaa
Energiatehokkuuden johtamisjärjestelmä ETJ+ – askeleena kohti ISO50001-järjestelmää
Suomen Hyötytuulen uusi tutkimus tuulivoiman aluetalousvaikutuksista
Päättäjäbarometri: tuulella ja auringolla on päättäjien vahva tuki
Sähköä tarvitaan myös sähköverkon ulkopuolella
Heinolalainen konepaja kehitti vihreää energiaa hyödyntävän teollisuuskattilan
Paranna pumppujärjestelmien energiatehokkuutta
FluaChem 3N – kun tarvitaan markkinoiden parasta
Artes – innovatiivinen säätöventtiili mahdollistaa paremman saatavuuden
Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma on tiukasti teollisuuden ajan hermoilla
Energyweek järjestetään vuonna 2024 viikkoa aikaisemmin
Selvitys: Tuulivoimalan purkukustannukset ovat pysyneet samana
Sähkön kulutus alimmillaan koko 2000-luvun osalta
Valmetin kunnossapitoon liittyvät teollisen internetin ratkaisut parantavat lämpölaitoksen käytettävyyttä
Äänenvaimennin hillitsemään teollisuuslaitosten päästöjä
EnergyWeek järjestetään jälleen vuonna 2023
YT23 toukokuussa Jyväskylässä
Energia-asenteet: Energialta halutaan kotimaisuutta
Tuulivoimateko 2022 -kilpailun voittajaksi on valittu KiMuRa-hanke sekä Tuulivoimakuntien verkosto
Voimalaitosten ulkoiset melutasot hallintaan äänenvaimentimilla
SRV toteuttaa Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen Koskienergialle
Digiloikka kenttähuoltopalveluissa
Sempell SESITEST - varoventtiileiden käynninaikaiseen testaukseen
EU:n 2030 tavoitteet merkittävä tiukennus ilmastopolitiikkaan
Toimittajariippumatonta analytiikkaa palveluna
Sähköauton latauspiste omakotitaloihin
Sähköautojen myynti kaksinkertaistui vuonna 2019
Meyer Turun telakalle rakennettu aurinkovoimala otettiin käyttöön
Vuoden 2019 energianerokkaat teot ovat oivaltavia ilmastoratkaisuja
Sumitomo SHI FW analytiikkapalvelu vähentää käyttökuluja ja päästöjä Vantaan Energian Martinlaakson laitoksella
Hanhikivi 1 -rakennustyömaan yleisöpäivään osasllistui 3 400 vierailijaa
Alajärven sähköasema uuteen teknologiaan
Kojan puhallinratkaisulla toimintavarmuutta teollisuuden prosesseihin
24/7-korjauspalvelu pitää voimalan pyörät pyörimässä
Askalon AB on nimetty Emersonin edustajaksi sulku- ja varoventtiili tuotteille Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa sekä Islannissa
Ennustettavaa tehoa liikkuvaan käyttöön
IEC61850 protokolla saatavilla Ellegon tasasähkökeskuksiin
ISOVER teknisillä eristeillä saavutat energiansäästötavoitteet
KE-Burgmann on nyt Compentek - paljetasainten toimitukset ja korjaukset kotimaisin voimin
Iso kilpailu ratkesi: Rolls-Roycesta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen automaation päätoimittaja
Suomi 100 vuotta - Vapo palkkasi sata nuorta 100-vuotiaan Suomen kunniaksi
Sähköiset näyttöpöytäkirjat osaksi kaapelinäyttöpalvelua
VTT, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto: Suomi kestävän akkutuotannon ja kiertotalouden mallimaaksi
Turun seudun biokaasulaitoksen laajennushanke etenee
ABB testasi merenalaista taajuusmuuttajaa onnistuneesti Vaasassa
Suomen suurin luolalämpövarasto suunnitteilla Helsinkiin
Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos vihittiin käyttöön
Fingrid uusii Nurmijärven sähköaseman - Keski-Uudenmaan sähkönsaannin luotettavuus paranee
Metsä Groupin biotuotetehdas vihittiin Äänekoskella
Wärtsilä ja Schneider Electric kehittävät yhdessä energiajakelun varvoimaratkaisua datakeskuksille
Paljekartoitus kannattaa
Uusiutuva energia yhä EU-tavoitteen yläpuolella
Celltech Oy vastaa Smart Gridin haasteisiin
Lentorobotiikasta tehokkuutta voimalaitosten tarkastuksiin
Suomessa suunnitteilla tuulivoimanvestointeja 23 miljardin edestä
